torstai 27. helmikuuta 2014

Aukko (media-) yleissivistyksessä vol 1: Twitter

Twitter on vuonna 2006 avattu yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jota käyttää tällä hetkellä sadat miljoonat ihmiset meistä tavallisista pulliaisista aina presidentti Barack Obaman ja Lady Gagan kaltaisiin kuuluisuuksiin saakka. Eikä pidä unohtaa mainita, että Twitterin seuratuin henkilö on 50:n miljoonan seuraajan suosiosta nauttiva Justin Bieber.





Itse en ole kokenut tähän lyhyiden, tekstipohjaisten viestien, eli twiittien ihmelliseen maailmaan liittymistä tarpeelliseksi. Onhan minulla jo Facebook, johon voin halutessani päivittää kuulumisiani ja jutella tuttavieni kanssa sekä Instagram, johon voin halutessani lisätä hashtagien siivittämiä kuvia lomamatkoistani ja päivän lounaastani. Viimeisen vuoden aikana kuitenkin muutama kaverini on liittynyt Twitteriin ja julkisuuden henkilöiden twiitteihin törmää yhä useammin uutisia lukiessa. Myös vaikutusvaltaiset henkilöt, kuten poliitikot, keskustelevat Twitterin avulla ajankohtaisista asioista. Twitter ei siis ole pelkkiä Cheekin rantalomakuvia ja Kim Kardashianin selfieitä. Vai onko? Jotta en tipahtaisi ajan hermolta jo ennen kuin täytän 25 vuotta, minun on otettava asiasta itse selvää.


Ensimmäiseksi minun on luotava tietysti käyttäjätunnus. Valitsen tutun ja turvallisen yhdistelmän etu- ja sukunimestäni ja näpyttelen näytölle sähköpostiosoitteeni. Seuraavassa vaiheessa minun pitää valita eri kategorioista, esimerkiksi musiikin ja urheilun saralta käyttäjiä, joita haluan seurata. Valitsen muutamia minua kiinnostavia julkisuuden henkilöitä, lehtiä ja yrityksiä listalleni. Ystäviäni joudun etsimään heidän koko nimellään, sillä Twitteriä ei pysty yhdistämään yllätyksekseni Facebookin kaverilistaan. Valitsen profiilikuvakseni saman kuin Facebookissa ja taustalle matkakuvan Barcelonasta viime kesältä.






Saan melkein heti seitsemän seuraajaa, joista tunnen yhden. Keitä hittoja nämä muut ihmiset ovat ja miksi he haluavat seurata minua? En ala itse seuraamaan kyseisiä henkilöitä. Sen sijaan alan selata etusivuani ja lukea seuraamieni käyttäjien päivityksiä. Se muistuttaa suurilta osin Facebookin seinää. Mtv3 ilmoittaa Kauniiden ja Rohkeiden alkavan, Olavi Uusivirta kertoo Jari Sarasvuon pyytäneen häntä vaipumaan kanssaan transsiin ja kaverini Riia on ollut näköjään äitinsä kanssa Helsingissä ostoksilla. Minua kiinnostavia aiheita koskevia juttuja pystyn etsimään hashtag- eli avainsanahaun avulla, kuten Instagrammissakin.





Twitter ei palveluna sinällään tuonut minulle mitään uutta. Koin sen eräänlaisena Instagramin ja Facebookin yhdistelmänä, jossa voi tehdä postauksia ja jakaa muiden postauksia edelleen, linkata jonkun toisen profiilin omaan postaukseensa ja lisätä kuvia, joiden sisältö välittyy katsojalle viimeistään hashtagien avulla. Ulkoasu on selkeä ja helppolukuinen. Kuitenkin epäilen, että alkaisin käyttämään Twitteriä kovin säännöllisesti. Ainakin vielä minun on vaikeaa löytää sille tarvetta, sillä kuitenkin melko harva tuttuni käyttää sitä. Todennäköisesti tulen käyttämään Twitteriä lähinnä lukemalla sen uutisvirtaa satunnaisesti ja jakamalla siellä joskus Instagram-kuviani.


-Maria